Agility

Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto, jossa koiraa ohjataan erilaisten esteiden yli radalla mahdollisimman virheettömästi ja nopeasti. Ohjaaja liikkumalla, kehonsa liikkein ja ääntään käyttäen ohjaa koiraa suorittamaan radalla olevat esteet. Lajin nimi tulee englannin kielen sanasta agility, joka on suomeksi ”ketteryys”. Agility rantautui Suomeen 80-luvulla. Suomessa agilityn parissa liikkuu yli 10 000 ja maailmanlaajuisesti yli 100 000 harrastajaa. Agilityradalla on yleensä 12-20 estettä, joista vähintään seitsemän tulee olla tavallisia hyppyesteitä. Muita esteitä ovat muun muassa kontaktiesteet (keinu, A-este, puomi), pituus, muuri, rengas, pöytä ja tunneliesteet eli umpi- ja avotunneli (pussi ja putki). Koirat jaetaan säkäkorkeuden perusteella kolmeen kokoluokkaan: mini, medi (midi) ja maksi Säkäluokissa koirat jaetaan kolmeen tasoluokkaan: 1, 2 ja 3, joista 1-luokka on helpoin ja 3-luokka vaativin. Kulloinkin voimassa olevat säännöt on tilattavissa Agilityliitosta ja luettavissa Agilityliiton Internet-sivuilta.

Parhaimmillaan agilitysuoritus on ohjaajan ja koiran saumatonta yhteistyötä. Lajissa voi kilpailla tai sitä voi harrastaa ihan vain omaksi ja koiran iloksi. Agility on espanjanvesikoirien kanssa harrastettavista lajeista suosituin, ja vesikoirat ovatkin menestyneet lajissa erinomaisesti ketteryytensä, nopeutensa ja hyvän koulutettavuutensa ansiosta. Espanjanvesikoirissa on jo runsaasti agilityvalioita (AVA).

Lisätietoa saat Suomen agilityliiton sivuilta.

Tottelevaisuuskoulutus

Toko on lyhenne sanasta tottelevaisuuskoe, mutta tarkoittaa myös tottelevaisuuskoulutusta. Tottelevaisuuskokeessa pyritään tietyillä liikkeillä mittaamaan koiran ja ohjaajan yhteistyön sujuvuutta sekä koiran nopeutta ja halua tehdä. Koulutuksessa on tarkoitus parantaa ja vahvistaa ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä, opettaa koiralle hallittua käyttäytymistä ja ohjaajalle oikeanlaista koirankäsittelytaitoa. Tottelevainen koira on omistajansa hallinnassa yllättävissäkin tilanteissa muuallakin kuin kokeessa tai koulutuskentällä.

Tottelevaisuuskokeessa on neljä kilpailuluokkaa; alokas-, avoin-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokka. Luokat lyhennetään ALO, AVO, VOI ja EVL. Alokkaassa, avoimessa ja voittajaluokassa noudatetaan kansallisia sääntöjä, kun taas erikoisvoittajaluokassa on voimassa kulloinkin säädetyt FCI:n kansainväliset tottelevaisuuskoesäännöt. Voimassa olevat tottelevaisuuskokeiden säännöt voi tilata Suomen Kennelliitosta tai ostaa koepaikalta.

Espanjanvesikoirat ovat jo hyvin tuttu näky tottelevaisuuskokeissa. Toko on agilityn jälkeen toiseksi yleisin espanjanvesikoiraohjaajien harrastusmuoto ja rodussa on jo useita tottelevaisuusvalioita (TVA).

PK-lajit

Palveluskoirakoe on palveluskoirien koulutustasoa mittaava koe. Kokeet jakaantuvat tottelevaisuus- ja maasto-osuuteen. Kokeissa on kolme tasoluokkaa, ja kokeissa menestyessään koira saavuttaa koulutustunnuksia ja pystyy etenemään seuraavaan tasoluokkaan. Korkeimmassa luokassa kilpailtuaan ja menestyttyään koira voi saavuttaa käyttövalion (KVA) tittelin lajista, jossa se kilpailee. Suomessa palveluskoirakokeiden kattojärjestönä toimii Suomen Palveluskoiraliitto.

Kokeiden tottelevaisuusosasta koira voi saavuttaa kolmasosan kokeen kokonaispistemäärästä ja loput kaksi kolmasosaa koira voi saada maasto-osuudesta. Kokeen enimmäispistemäärä on 300, ja tulos hyväksytään, jos koira saavuttaa vähintään 70 pistettä tottelevaisuusosuudesta ja maasto-osuudesta vähintään 150 pistettä. Sekä kokeen tottelevaisuusosa että maasto-osa vaikeutuvat ja muuttuvat vaativammiksi korkeammissa luokissa. Yleensä koiran ohjaaja keskittyy kerralla vain yhteen palveluskoiralajiin, mutta koirakko voi kilpailla menestyksekkäästi useammassakin lajissa. Ennen osallistumista varsinaisiin palveluskoirakokeisiin koiran tulee suorittaa hyväksytysti käyttäytymiskoe (BH-koe).

PK- lajeja ovat:

• Käyttäytymiskoe (BH)
• Jälkikoe
• Hakukoe
• Viestikoe
• Etsintäkoe
• Erikoisjälki FH
• Suojelukokeet
• Pelastuskoirakoe
• Kansainvälinen pelastuskoirakoe IPOR
• Opastuskoe
• Valjakkohiihto

Käyttäytymiskokeeseen ja pelastuskoirakokeisiin ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki koirat, jotka on rokotettu ja tunnistusmerkitty Kennelliiton määräysten mukaisesti. Palveluskoirakokeisiin ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki kilpailuoikeuden omaavat rodut, joilla on Kennelliiton hyväksymä rekisteritodistus. Myös EJ- ja ER- todistukset, sekä kaikki FCI:n hyväksymät rekisteritodistukset käyvät. Espanjanvesikoiralla on kilpailuoikeus PK-lajeissa. Espanjanvesikoirilla on saavutettuna jo useita ylempien luokkien koulutustunnuksia PK-lajeista, etenkin jälki- ja hakukokeista

Lisätietoa saat Suomen palveluskoiraliiton sivuilta.

MEJÄ

MEJÄ-kokeen tarkoitus on testata ja arvioida koiran kykyä seurata haavoitetun riistaeläimen jälkeä. Kokeessa pyritään mahdollisimman tarkasti jäljittelemään haavoittuneen riistaeläimen käytöstä ja koira-ohjaajaparin toimintaa mahdollisessa tosi tilanteessa. Kokeeseen saavat osallistua kaikki koirat. Kokeessa on kaksi luokkaa, avoin luokka (AVO) ja voittajaluokka (VOI). VOI-luokkaan koira nousee saavutettuaan AVO-luokassa kaksi AVO ensimmäiseen palkintoon oikeuttavaa tulosta. Koemuodossa voidaan saavuttaa järjestysvalion (FI JVA) arvo sekä saada koiralle oikeus verovapauteen.

Verijälki tehdään keinotekoisesti naudan tai hirvieläimen verellä mieluiten riistarikkaaseen maastoon. Jälkien pituus on 900-1400m luokasta riippuen ja verta käytetään 1/3 litraa. Aika jäljen verettämisen ja jäljestämisen välillä tulee olla vähintään 12 tuntia AVO-luokassa ja 18 tuntia VOI-luokassa. Jälki on piilomerkitty maastoon ja tuomarin apuna maastossa on ”opas”, joka on tehnyt jäljen. Tuomari seuraa koiran työskentelyä koko jäljestyksen ajan ja arvioi näin koiran kykyä suoriutua tehtävästään. Jäljestävä koira on kytkettynä 6 metrin pituiseen jäljestysnaruun ja ohjaaja seuraa koiraa narun matkan päässä.

Koiran tulee, saavuttaakseen 1. palkinnon, jäljestää täysin itsenäisesti jälki alusta loppuun sallitussa ajassa (enintään 45 minuuttia) ja osoittaa ohjaajalle selvästi kaato. Jäljen päässä oleva kaato on yleensä hirven tai kauriin (peuran) sorkka. Koiran harhautuessa jäljeltä sen tulee itsenäisesti löytää se uudelleen. Jos tuomari joutuu palauttamaan koiran jäljelle, seuraa siitä automaattisesti palkintosijan pudotus ja kolmannen hukan tapahduttua koiraa ei enää voida palkita. Koiran laukauksensieto testataan jokaisen kokeen alussa koirien ollessa kytkettynä jälkinaruunsa ja ohjaajan ollessa noin 10 metrin päässä koirasta. Laukaus ammutaan haulikolla 25 metrin etäisyydeltä koirasta. Mikäli koira pelkää laukausta, koe keskeytetään.

MEJÄ-kokeita järjestävät useat eri rotuyhdistykset, metsästysseurat, kennelseurat tai jopa varta vasten koemuotoa varten perustetut yhdistykset. Spanielikerhot järjestävät vuosittain useita MEJÄ-kokeita. Spanielirodut kilpailevat vuosittain nk. Spanieleitten jälkimestarin arvosta. Muita kilpailukokeita ovat esim. kunkin rodut ja ryhmän keskeiset mestaruuskokeet, piirimestaruuskokeet sekä piirimestareitten kesken kilpailtava kaikkien rotujen jäljestämisen Suomen mestaruus. Espanjanvesikoirissa on enenevissä määrin innokkaita mejän harrastajia. Monet tekevät jälkeä harrastusmaisesti koiran iloksi, mutta myös kokeissa käy yhä enemmän espanjanvesikoiria. Useita vesikoiria kilpailee VOI-luokassa ja onpa Spanielin jälkimestaruuskin ollut useana vuonna espanjanvesikoiran hallussa.

Lisätietoa saat Suomen Spanieliliiton sivuilta.

Spanielien taipumuskoe

Spanielien taipumuskokeen tarkoitus on todeta spanielirotujen käyttöominaisuuksia ja onko koiran luonne ja käyttäytyminen spanielirodulle tyypillinen. Taipumuskoe ei ole kilpailu, vaan koe, jossa koiran luontaisia taipumuksia arvioidaan. Koiria ei panna paremmuusjärjestykseen.

Kokeeseen saavat osallistua Suomen Kennelliiton rekisteröimät 9 kk täyttäneet FCI:n ryhmien 8.2 ja 8.3 alaiset rodut eli käytännössä tämä tarkoittaa: kaikki Suomen Spanieliliiton alaiset rodut sekä amerikancockerspanielit ja molemmat springerspanielirodut. Kivesvikainen uroskoira voi osallistua taipumuskokeeseen. Arvostelu suoritetaan hyväksytty/hylätty periaatteella. Koiran kaikkien osasuoritusten tulee olla hyväksyttyjä, jotta se hyväksytään kokeessa. Tuomari antaa jokaisesta koirasta sekä suullisen että kirjallisen arvostelun koiran ohjaajalle kokeen lopuksi.

Kokeen osasuoritukset:

– Sosiaalinen käyttäytyminen:

Koiran on tultava vaikeuksitta toimeen ihmisten ja koirien kanssa. Tuomari seuraa oman ryhmänsä koirien käytöstä ryhmässä ja koskettelee koiria. Koira ei saa osoittaa aggressiivisuutta tai suurta arkuutta ihmisiä tai koiria kohtaan.

– Tottelevaisuus

Tottelevaisuutta tarkkaillaan koko kokeen ajan. Koiran on oltava ohjaajansa hallinnassa. Koiran on annettava kytkeä itsensä. Haku- ja vesityöskentelyosuudella koira on vapaana, ja ohjaajan kutsusta sen on tultava luokse ja annettava kytkeä itsensä.

– Haku ja laukauksensieto

Koira ei saa pelätä siitä n. 25 m etäisyydeltä haulikolla ammuttua laukausta. Koiran on vainuansa käyttäen etsittävä mahdollista riistaa tai jälkiä vähintään 10 m etäisyydellä ohjaajastaan vähintään viiden minuutin ajan, samalla kuitenkin pitäen yhteyttä ohjaajaansa. Ohjaaja saa innostaa koiraa. Aikaa käytetään enintään 20 minuuttia / koira. Laukauksensieto kokeillaan hakuosuuden yhteydessä. Koira ei saa pelätä ammuttua laukausta. Laukaus ammutaan, kun koira etenee ohjaajasta poispäin.

– Jäljestäminen

Koiran on kytkettynä 6 metrin taluttimeen seurattava riistaeläimen tai kanin laahausjälkeä, joka on n. 120 m pituinen. Jäljen puolivälissä on 90 asteen kulma. Laahattu eläin jätetään kaadoksi. Koiraa saa ohjata jäljen alusta n. 10 m matkan. Jos koira eksyy jäljeltä, voidaan se kerran palauttaa jäljelle. Suoritukseen voidaan käyttää aikaa enintään 10 minuuttia. Koiran on jäljestettävä kaadolle asti, eikä se saa pelätä tai raadella kaatoa. Ellei koira lähde jäljelle, voidaan sitä yrittää enintään 5 minuutin ajan.

– Vesityö

Koiran on uitava halukkaasti ja noudettava veteen heitetty riistalintu tai riistalintupukki. Ohjaaja heittää riistan tai pukin veteen koiran nähden. Ohjaajalla on mahdollisuus heittää enintään kaksi pukkia tai riistaa. Koiran on uitava vähintään 5 metriä rannasta poispäin ja tuotava riista tai pukki mieluiten kuivalle maalle. Riittävä suoritus kuitenkin on, jos ohjaaja voi jalkojaan kastelematta ottaa noudettavan esineen vedestä. Kivien käyttö lisähoukuttimena on sallittu. Ruuan, makupalan, toisen koiran tai ihmisen käyttö houkuttimena on kielletty. Aikaa voidaan käyttää suoritukseen enintään 5 minuuttia.

– Yhteistyö ja yleisvaikutelma

Tuomari kuvaa muutamin sanoin positiivisessa hengessä koiran halua toimia yhteistyössä ohjaajansa kanssa.

Lisätietoa saat Suomen Spanieliliiton sivuilta.

Muut lajit

Espanjanvesikoiran kanssa vain mielikuvitus on rajana harrastuksille. Ainakin seuraavia lajeja kannattaa kokeilla:

• Flyball
• Junior handler
• Koirajuoksu, canicross
• Koiranäyttelyt
• Koiratanssi
• Paimennus
• Rallytoko
• Spanielien metsästyskoe (SPME)
• Vesipelastus (VEPE)
• Pelastuskoiratoiminta (pelastushaku, -jälki ja rauniot)